Euroopan unioni on sitoutunut edistämään ihmisarvoista työtä kaikkialla maailmassa tekemällä tiivistä yhteistyötä kansainvälisten järjestöjen, EU:n ulkopuolisten maiden, työmarkkinaosapuolten ja kansalaisyhteiskunnan kanssa. Se pyrkii

• edistämään kestävää sosiaalista ja taloudellista kehitystä EU:n ulkopuolella EU:n arvojen, Euroopan komission tiedonannon ihmisarvoisesta työstä kaikkialla maailmassa, Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin ja YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden mukaisesti
• edistämään oikeudenmukaista globalisaatiota muun muassa tukemalla kansainvälisten työelämän normien noudattamista ja sisällyttämällä työtä koskevia määräyksiä EU:n kauppajärjestelyihin ja niiden seurantaan
• auttamaan ehdokasmaita ja mahdollisia ehdokasmaita valmistautumaan EU-jäsenyyteen
• edistämään korkeatasoisia sosiaalisia ja työelämän normeja naapurialueillaan ja kehitysyhteistyön avulla.

Euroopan komissio pyrkii varmistamaan, että työllisyys- ja sosiaaliasiat otetaan huomioon EU:n ulkopolitiikassa ja sen sisäisten politiikkojen ulkoisessa ulottuvuudessa.

Tähän sisältyy lainsäädäntöaloitteita, kuten ehdotus direktiiviksi yritysten kestävää toimintaa koskevasta huolellisuusvelvoitteesta ja ehdotus asetukseksi pakkotyöllä valmistettujen tuotteiden kieltämisestä unionin markkinoilla.

Kansainväliset järjestöt ja foorumit

Euroopan unioni työskentelee ILO:n, OECD:n, YK:n sekä G20-maiden, G7-ryhmän ja muiden kansainvälisten organisaatioiden ja foorumeiden kanssa tavoitteenaan

• edistää ihmisarvoista työtä kaikille
• edistää globalisaation sosiaalista ulottuvuutta
• panna täytäntöön EU:n politiikkojen ulkoinen ulottuvuus.

ILO

EU:lla on pitkäaikainen strateginen kumppanuus Kansainvälisen työjärjestön (ILO) kanssa.

Yhteistyöllä edistetään ihmisarvoista työtä ja kestävän kehityksen Agenda 2030 -toimintaohjelmaa. EU:n ja ILO:n yhteistyössä keskitytään erityisesti työelämän perusperiaatteiden ja -oikeuksien edistämiseen, myös kauppapolitiikassa ja sosiaalipolitiikan kaikilla aloilla.

Euroopan komissio liittyi helmikuussa 2024 EU:n edustajana ILO:n sosiaalisen oikeudenmukaisuuden maailmanlaajuiseen koalitioon.

EU:lla on yhteisiä hankkeita ILO:n kanssa, ja unioni osallistuu aktiivisesti ILO:n työskentelyyn yhdessä EU-maiden kanssa. Näkyvänä osoituksena tästä ovat erityisesti EU:n lausunnot.

OECD

EU tukee yhdessä Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestön (OECD) kanssa vastuullista liiketoimintaa koskevien kansainvälisten normien edistämistä ja täytäntöönpanoa, jotta yrityksillä olisi paremmat mahdollisuudet edistää ihmisarvoista työtä.

EU rahoittaa OECD:n tutkimustoimintaa, joka koskee muun muassa vastuullista liiketoimintaa koskevan huolellisuusvelvoitteen edistämistä maailmanlaajuisissa toimitusketjuissa, ja tukee jatkossakin ihmisarvoisen työn sisällyttämistä OECD:n toimintaan.

Työllisyys-, sosiaali- ja osallisuusasioiden pääosasto osallistuu OECD:n oikeudellisista välineistä käytäviin neuvotteluihin työllisyys-, työ- ja sosiaaliasioiden valiokunnassa. Viimeisin saavutus on vuonna 2022 annettu OECD:n suositus parempien mahdollisuuksien luomisesta nuorille.

Euroopan neuvosto

EU ja Euroopan neuvosto ovat tehneet pitkäaikaista yhteistyötä työntekijöiden oikeuksien edistämisessä. EU antaa taloudellista tukea Euroopan neuvoston kanssa yhteisille ohjelmille.

EU muun muassa rahoittaa ihmisoikeuksia koskevaa ja sosiaalisiin oikeuksiin liittyvää koulutusta oikeusalan ammattilaisille sekä edistää romaniyhteisön osallistamista paikallistasolla kaikkialla Euroopassa.  

G7-ryhmä

EU osallistuu täysipainoisesti G7-ryhmän toimintaan. G7-ryhmä on hallitustenvälinen poliittinen ja taloudellinen foorumi, jonka jäseniä ovat Kanada, Ranska, Saksa, Italia, Japani, Yhdistynyt kuningaskunta ja Yhdysvallat. Euroopan unioni osallistuu ryhmän toimintaan nk. jäsenenä, jota ei lasketa.

G7-ryhmän maiden työministerien ensimmäinen virallinen kokous (yhdessä kehityspolitiikasta vastaavien ministerien kanssa) järjestettiin vuonna 2015 Saksan G7-puheenjohtajakaudella.

G7-ryhmän työllisyys- ja sosiaalialan aloitteisiin kuuluvat:

• Ministerikokoukset sekä niiden valmistelu ja jatkositoumusten seuranta teknisellä tasolla työllisyystyöryhmässä. Euroopan komissio valmistelee tähän tarvittavat EU:n kannanotot ja osallistumisen muodot.
• Vision Zero Fund -aloite, jolla pyritään lisäämään ihmisarvoista työtä sekä työterveyttä ja -turvallisuutta maailmanlaajuisissa toimitusketjuissa. Euroopan komissio tukee rahastoa taloudellisesti.

G20-ryhmä

EU on G20-ryhmän täysjäsen. G20-ryhmä on hallitustenvälinen foorumi, johon kuuluu 19 valtiota sekä Euroopan unioni (EU) ja Afrikan unioni (AU).

G20-ryhmän työministerit kokoontuivat ensimmäisen kerran Washingtonissa vuonna 2010, minkä jälkeen kokouksia on pidetty vuosittain.

G20-ryhmän sosiaalialan aloitteisiin kuuluvat:

• naisten osallistumista koskeva tavoite, jolla pyritään lisäämään naisten osallistumista työmarkkinoille
•  nuorisotavoite, jolla pyritään vähentämään syrjäytymisvaarassa olevien nuorten osuutta.

Lisäksi G20-maiden työllisyystyöryhmässä käydään pitkän aikavälin keskusteluja niin johtavien virkamiesten välillä kuin eri työryhmissäkin. EU:ta tässä ryhmässä edustaa työllisyys-, sosiaali- ja osallisuusasioiden pääosasto. Työllisyystyöryhmä seuraa jäsentensä toimia G20-työllisyyssuunnitelmien (myös EU:n työllisyyssuunnitelman) toteuttamiseksi.

EU:n laajentuminen

EU pyrkii parantamaan sosiaalista ulottuvuutta kymmenessä ehdokasmaassa ja mahdollisessa ehdokasmaassa tukemalla ja seuraamalla EU:n normien ja liittymisperusteiden mukaista työllisyys- ja sosiaalipolitiikan kehittämistä ja käymällä tähän liittyviä neuvotteluja.

Työllisyys-, sosiaali- ja osallisuusasioiden pääosasto osallistuu ehdokasmaiden lainsäädännön mukauttamiseen erityisesti seuraavien EU:n säännöstön lukujen osalta:

• työntekijöiden vapaa liikkuvuus ja sosiaaliturvajärjestelmien yhteensovittaminen (luku 2)
• sosiaalipolitiikka ja työllisyys (luku 19)
• osittain koulutus ja kulttuuri (ammatillinen koulutus) (luku 26)

EU haluaa tukea ehdokasmaiden tietä kohti jäsenyyttä. Sen vuoksi työllisyys-, sosiaali- ja osallisuusasioiden pääosasto ottaa ne mukaan myös EU:n tason asiantuntijaryhmiin, muihin kehyksiin ja lippulaivahankkeisiin, jos se on tarkoituksenmukaista ja jos asianomainen oikeusperusta sen sallii.

Liittymistä valmistelevan tukivälineen (IPA) avulla EU tukee uudistuksia ehdokasmaissa ja mahdollisissa ehdokasmaissa antamalla niille taloudellista ja teknistä apua.

Muut naapurimaat

EU toimii naapurimaidensa kanssa yhteistyössä työllisyys- ja sosiaaliasioissa Euroopan naapuruuspolitiikan ja mm. seuraavien alueellisten aloitteiden puitteissa:

• Välimeren unioni, joka kattaa 15 Välimeren, Afrikan ja Lähi-idän maata ja kaikki EU-maat
• itäinen kumppanuus, joka kattaa Armenian, Azerbaidžanin, Georgian, Moldovan ja Ukrainan ja Valko-Venäjän.

Euroopan komission yhteistyö näiden maiden kanssa perustuu tehtyihin sopimuksiin, hyvien käytäntöjen vaihtoon ja konkreettisten toimien tukemiseen. Yhteistyöllä pyritään edistämään

• parempia työoloja ja työmarkkinasuhteita
• työmarkkinaosapuolten tuloksellista vuoropuhelua ja toimivia työmarkkinajärjestelmiä
• työllistyvyyttä ja nuorten työllisyyttä
• riittävää ja kestävää sosiaalista suojelua.

Kauppa ja kestävä kehitys

EU:n kauppapolitiikan tavoitteena on varmistaa, että taloudellinen kehitys etenee rinnakkain sosiaalisen oikeudenmukaisuuden, ihmisoikeuksien kunnioittamisen sekä korkeiden työ- ja ympäristönormien kanssa. Tämän vuoksi nykyaikaisiin EU:n kauppasopimuksiin sisältyy kauppaa ja kestävää kehitystä koskevia sääntöjä.

EU haluaa näin varmistaa, että kauppapolitiikka edistää kestävää kehitystä. Tähän pyritään

• EU:n kauppasopimuksilla
• kehitysmaille tarjottavilla kannustimilla (EU:n yleinen tullietuusjärjestelmä (GSP+) ja ”Kaikki paitsi aseet” -järjestely (EBA))
• kauppa- ja kehityspolitiikalla.

Kehittyneet maat ja kehittyvien talouksien markkinat

Euroopan komissio edistää kansainvälisiä työntekijöiden oikeuksia kahdenvälisissä vuoropuheluissaan EU:n ulkopuolisten maiden ja kumppaneiden kanssa, mukaan lukien työntekijöiden oikeuksia koskevat vuoropuhelut ja neuvottelut Thaimaan, Yhdysvaltojen, Japanin, Kiinan, Kanadan ja Taiwanin kanssa. 

Alueellista yhteistyötä tehdään Välimeren unionin, itäisen kumppanuuden maiden, Aasian (ASEM) ja Latinalaisen Amerikan kanssa.

Vuoropuhelun ja yhteistyön tarkoituksena on edistää keskinäistä ymmärtämystä sekä vaihtaa tietoa, kokemuksia ja hyviä käytäntöjä.