Archive:Kuolemansyytilastot

Tilastotiedot poimittu kesäkuussa 2020.

Seuraava suunniteltu päivitys: lokakuu 2021.

This Statistics Explained article has been archived on 25 August 2021.

Highlights

Vuonna 2017 keuhkosyöpään ja paksu- ja peräsuolen syöpään kuoli EU-27:n jäsenvaltioista eniten ihmisiä Unkarissa.

EU-27:n jäsenvaltioista vähiten itsemurhia tehtiin vuonna 2017 Kyproksessa, Kreikassa ja Maltassa.

EU-27-maissa lähes kaikkien yleisimpien kuolemansyiden kohdalla miesten kuolleisuus oli vuonna 2016 suurempi kuin naisten.

Kuolemansyyt – vakioitu kuolleisuusluku, EU-27, 2016
(100 000:ta asukasta kohti)
Lähde: Eurostat (hlth_cd_asdr2)

Tässä artikkelissa luodaan yleiskatsaus Euroopan unionin (EU) viimeisimpiin kuolemansyytilastoihin. Määrittämällä perimmäinen kuolemansyy voidaan arvioida riskit, jotka liittyvät tietyistä sairauksista ja muista syistä johtuviin kuolemiin. Näin saadut luvut voidaan eritellä iän, sukupuolen, asuinpaikan ja alueen (NUTS 2 -taso) mukaan käyttämällä vakioituja kuolleisuuslukuja.

Full article

Tärkeimmät tulokset

Viimeisimmät EU-27-maiden kuolemansyitä koskevat tiedot ovat peräisin vuoden 2016 viitejaksolta, mutta vuoden 2017 tiedot ovat saatavilla lähes kaikista EU-jäsenvaltioista. Taulukosta 1 käy ilmi, että verenkiertoelinten sairaudet ja cancer (pahanlaatuinen kasvain) (englanniksi) olivat selvästi yleisimmät kuolemansyyt EU-27-maissa.

Taulukko 1: Kuolemansyyt – vakioitu kuolleisuusluku, 2017
(100 000:ta asukasta kohti)
Lähde: Eurostat (hlth_cd_asdr2)

Vuosien 2006 ja 2016 välinen kehitys

Kuolleisuus laski syövän, iskeemisten sydänsairauksien ja liikenneonnettomuuksien osalta vuosien 2006 ja 2016 välillä

Vuosina 2006–2016 kuolleisuus syöpään laski EU-27:ssa miehillä 11,1 prosenttia ja naisilla 5,1 prosenttia – ks. kuviot 1 ja 2. Kuolleisuusluku laski vielä enemmän iskeemisten sydänsairauksien osalta, miehillä 28,4 prosenttia ja naisilla 34,2 prosenttia. Vieläkin enemmän kuolleisuusluku laski liikenneonnettomuuksiin liittyvien kuolemien osalta, miehillä 40,7 prosenttia ja naisilla 41,3 prosenttia. Rintasyövän vakioitu kuolleisuusluku laski naisilla 6,9 prosenttia eli enemmän kuin kaikkien syöpäsairauksien kuolleisuusluku naisilla (5,1 prosenttia). Sen sijaan kuolleisuus hermostoon liittyviin sairauksiin nousi miehillä 23,2 prosenttia ja naisilla 25,7 prosenttia. Viime vuosina keuhkosyövän (myös henkitorven ja keuhkoputken syövän) osalta vakioitu kuolleisuusluku on laskenut miehillä mutta noussut naisilla. Miehillä luku laski 11,7 prosenttia vuosien 2009 ja 2016 välillä, ja samana aikana se nousi naisilla 15,2 prosenttia.

Kuvio 1: Kuolemansyyt – vakioitu kuolleisuusluku 100 000:ta asukasta kohti, miehet, EU-27, 2006-2016
(2006 = 100)
Lähde: Eurostat (hlth_cd_asdr) ja (hlth_cd_asdr2)

Kuvio 2: Kuolemansyyt – vakioitu kuolleisuusluku 100 000:ta asukasta kohti, naiset, EU-27, 2006-2016
(2006 = 100)
Lähde: Eurostat (hlth_cd_asdr) ja (hlth_cd_asdr2)

Kuolemansyyt EU-27:n jäsenvaltioissa vuonna 2017

Iskeemiset sydänsairaudet aiheuttivat EU-27-maissa 119,4 kuolemaa 100 000:ta asukasta kohti vuonna 2016

Verenkiertoelinten sairauksiin kuuluvat korkeaan verenpaineeseen, korkeaan kolesteroliin, diabetekseen ja tupakointiin liittyvät sairaudet. Yleisimmin verenkiertoelinten sairauksissa kuolema johtuu kuitenkin iskeemisistä sydänsairauksista ja aivoverisuonien sairauksista. Vuonna 2016 iskeemiset sydänsairaudet aiheuttivat EU-27-maissa 119,4 kuolemaa 100 000:ta asukasta kohti. Kuolleisuus iskeemisiin sydänsairauksiin oli EU-27:n jäsenvaltioista suurin Liettuassa, Unkarissa, Slovakiassa ja Latviassa, joissa oli 369,8–536,2 kuollutta 100 000:ta asukasta kohti vuonna 2017. Vähiten ne aiheuttivat kuolemia Ranskassa (vuoden 2016 tiedot), Alankomaissa, Espanjassa, Portugalissa, Belgiassa, Tanskassa, Luxemburgissa ja Italiassa – kaikissa alle 100 kuollutta 100 000:ta asukasta kohti vuonna 2017; tilanne oli sama myös Liechtensteinissa, Norjassa ja Sveitsissä.

Keuhkosyövän ja paksu- ja peräsuolen syövän osalta kuolleisuusluvut olivat suurimmat Unkarissa

Syöpä oli merkittävä kuolemansyy. Se aiheutti keskimäärin 257,1 kuolemaa 100 000:ta asukasta kohti EU-27-maissa vuonna 2016. Yleisimmät syöpäsairaudet – joissa kuolleisuus oli yli 10,0 kuollutta 100 000:ta asukasta kohti – olivat henkitorvi-, keuhkoputki- ja keuhkosyöpä, suolistosyövät, rintasyöpä, haima-, eturauhas-, maha- ja maksasyöpä sekä sappiteiden syöpä.

Eniten syöpäkuolemia esiintyi Unkarissa, Kroatiassa, Slovakiassa ja Sloveniassa – näissä EU-27:n jäsenvaltioissa oli vähintään 308,1 kuollutta 100 000:ta asukasta kohti vuonna 2017. Latviassa, Puolassa ja Serbiassa kuolleisuus ylsi hyvin lähelle tätä tasoa. Unkarissa kirjattiin EU-27:n jäsenvaltioista selvästi eniten kuolemia keuhkosyöpään vuonna 2017 (89,2 kuollutta 100 000:ta asukasta kohti). Seuraavina olivat Kroatia (68,4 kuollutta 100 000:ta asukasta kohti), Puola (67,0 kuollutta 100 000:ta asukasta kohti) sekä Tanska (66,8 kuollutta 100 000:ta asukasta kohti). Myös Serbiassa kuolleisuusaste oli verrattain suuri (69,3 kuollutta 100 000:ta asukasta kohti). Paksu- ja peräsuolen syöpä aiheutti vuonna 2017 eniten kuolemia niin ikään Unkarissa, 53,1 kuollutta 100 000:ta asukasta kohti. Kroatiassa siihen kuoli 48,4 ihmistä 100 000:ta asukasta kohti ja Slovakiassa 46,9 ihmistä 100 000:ta asukasta kohti.

Hengityselinten sairaudet olivat kolmanneksi yleisin kuolemansyy EU-27-maissa

Verenkiertoelinten sairauksien ja syövän jälkeen hengityselinten sairaudet olivat kolmanneksi yleisin kuolemansyy EU-27-maissa (keskimäärin 75,0 kuollutta 100 000:ta asukasta kohti vuonna 2016). Tämän ryhmän sairauksista yleisin kuolemansyy oli krooninen alahengitystiesairaus ja toiseksi muut alahengitystiesairaudet ja keuhkokuume. Hengityselinten sairaudet ovat ikään liittyviä sairauksia, ja suurin osa niihin kuolleista oli vähintään 65-vuotiaita.

Kuolleisuus hengityselinten sairauksiin vuonna 2017 oli EU-27:n jäsenvaltioista korkeinta Irlannissa (135,5 kuollutta 100 000:ta asukasta kohti), Tanskassa (123,5 kuollutta 100 000:ta asukasta kohti), Kyproksessa (116,3 kuollutta 100 000:ta asukasta kohti) ja Portugalissa (116,2 kuollutta 100 000:ta asukasta kohti). Korkeita kuolleisuuslukuja hengityselinten sairauksien osalta kirjattiin myös Turkissa (158,6 kuollutta 100 000:ta asukasta kohti) ja Yhdistyneessä kuningaskunnassa (136,0 kuollutta 100 000:ta asukasta kohti).

Kuolleisuus itsemurhiin oli vähäisintä Kyproksessa, Kreikassa ja Maltassa

Ulkoisia kuolemansyitä ovat muun muassa tahallisesta itsensä vahingoittamisesta (itsemurhat) ja liikenneonnettomuuksista johtuvat kuolemat. Vaikka itsemurhat eivät ole merkittävä kuolemansyy ja joidenkin EU-27:n jäsenvaltioiden toimittamat tiedot eivät ehkä sisällä kaikkia itsemurhia, niiden katsotaan olevan tärkeä yhteiskunnallinen indikaattori. Vuonna 2016 EU-27-maissa tehtiin keskimäärin 10,8 itsemurhaa 100 000:ta asukasta kohti. Vähiten itsemurhia tehtiin vuonna 2017 Kyproksessa (4,1 kuollutta 100 000:ta asukasta kohti), Kreikassa (4,5 kuollutta 100 000:ta asukasta kohti) ja Maltassa (4,6 kuollutta 100 000:ta asukasta kohti). Luvut olivat suhteellisen alhaiset – alle 8,0 kuollutta 100 000:ta asukasta kohti – myös Italiassa ja Slovakiassa. Taulukossa 1 olevista EU:n ulkopuolisista maista luvut olivat alhaisia Turkissa (3,8 kuollutta 100 000:ta asukasta kohti) ja Yhdistyneessä kuningaskunnassa (7,5 kuollutta 100 000:ta asukasta kohti). Liettuassa itsemurhista johtuva kuolleisuusluku (25,8 kuollutta 100 000:ta asukasta kohti) oli 2,4 kertainen EU-27:n keskiarvoon nähden (vuoden 2016 tiedot).

Liikenneonnettomuuksista johtuvia kuolemia oli vähiten Ruotsissa, Irlannissa, Luxemburgissa ja Tanskassa

Vaikka liikenneonnettomuuksia tapahtuu päivittäin, ne aiheuttivat EU-27-maissa vuonna 2016 vähemmän kuolemia (6,0 kuollutta 100 000:ta asukasta kohti) kuin itsemurhat. Vuonna 2017 liikenneonnettomuudet aiheuttivat eniten kuolemia Romaniassa, Kroatiassa ja Puolassa (vähintään 9,0 kuollutta 100 000:ta asukasta kohti). Sen sijaan Ruotsissa, Irlannissa, Luxemburgissa ja Tanskassa ne aiheuttivat 2,9–3,6 kuolemaa 100 000:ta asukasta kohti. EFTA-maissa kirjattiin alle 4,0 kuollutta 100 000:ta asukasta kohti myös Islannissa, Norjassa ja Sveitsissä. Kaikkein alhaisin kuolleisuusluku oli Yhdistyneessä kuningaskunnassa (2,5 kuollutta 100 000:ta asukasta kohti).

Kuolemansyyt sukupuolen mukaan

Lähes kaikkien yleisimpien kuolemansyiden kohdalla miesten kuolleisuus oli suurempi kuin naisten

Rintasyöpää lukuun ottamatta EU-27-maissa miesten kuolleisuus oli vuonna 2016 kaikkien yleisimpien kuolemansyiden osalta korkeampi kuin naisten – ks. kuvio 3. Alkoholin väärinkäytöstä ja huumeriippuvuudesta johtuvat kuolemat olivat miehillä yli 4,0 kertaa yleisempiä kuin naisilla, ja tahallisesta itsensä vahingoittamisesta johtuvat kuolemat olivat miehillä 3,8 kertaa yleisempiä ja HIV:stä johtuvat kuolemat 3,4 kertaa yleisempiä kuin naisilla.

Kuvio 3: Kuolemansyyt – vakioitu kuolleisuusluku, EU-27, 2016
(100 000:ta asukasta kohti)
Lähde: Eurostat (hlth_cd_asdr2)

Vaikka miesten kuolleisuus syöpään oli yleisempää kuin naisten, on joitakin syöpäsairauksia, jotka ovat yleisempiä toisella sukupuolella, kuten rintasyöpä naisilla, ja joitakin syöpäsairauksia, joita esiintyy ainoastaan toisella sukupuolella, kuten kohtusyöpä naisilla ja eturauhassyöpä miehillä. Vuonna 2016 EU-27-maissa kuoli rintasyöpään 32,7 naista 100 000:ta naispuolista asukasta kohti. Eniten kuolemia tilastoitiin vuonna 2017 Slovakiassa (40,7 kuollutta 100 000:ta naispuolista asukasta kohti), Luxemburgissa (40,3 kuollutta 100 000:ta naispuolista asukasta kohti), Irlannissa (37,8 kuollutta 100 000:ta naispuolista asukasta kohti), Unkarissa (37,4 kuollutta 100 000:ta naispuolista asukasta kohti) ja Tanskassa (37,2 kuollutta 100 000:ta naispuolista asukasta kohti). Sen sijaan Espanjassa, Ruotsissa, Liettuassa, Portugalissa, Maltassa, Suomessa, Tšekissä ja Bulgariassa sekä EFTA-maista Liechtensteinissa, Norjassa ja Sveitsissä ja ehdokasmaista Turkissa kuoli rintasyöpään alle 30,0 naista 100 000:ta naispuolista asukasta kohti vuonna 2017.

Miesten ja naisten iskeemisiä sydänsairauksia eniten Liettuassa, Unkarissa, Slovakiassa ja Latviassa

Eniten iskeemisistä sydänsairauksista johtuvia kuolemia sekä miesten että naisten osalta tilastoitiin vuonna 2017 Liettuassa, Unkarissa, Slovakiassa ja Latviassa. Vähiten näihin sairauksiin kuoli miehiä ja naisia Ranskassa (vuoden 2016 tiedot) ja Alankomaissa. Miehiä kuoli iskeemisiin sydänsairauksiin enemmän kuin naisia johdonmukaisesti kaikissa EU-27:n jäsenvaltioissa (ks. kuvio 4). Suurimmat erot naisten ja miesten välillä – absoluuttisesti mitattuina – tilastoitiin Latviassa ja Liettuassa: Latviassa luku oli miesten osalta 544,7 kuollutta 100 000:ta asukasta kohti kun se naisten osalta oli 282,0 kuollutta 100 000:ta asukasta kohti – eroa on 262,6 kuollutta 100 000:ta asukasta kohti. Liettuassa naisten ja miesten välinen ero oli 257,3 kuollutta 100 000:ta asukasta kohti.

Kuvio 4: Kuolleisuus iskeemisiin sydänsairauksiin – vakioitu kuolleisuusluku, 2017
(100 000:ta asukasta kohti)
Lähde: Eurostat (hlth_cd_asdr2)

Myös itsemurhista johtuvat kuolemat olivat johdonmukaisesti yleisempiä miehillä kuin naisilla – ks. kuvio 5. Suurin absoluuttinen ero miesten ja naisten välillä vuonna 2017 tilastoitiin Liettuassa, jossa tämä luku oli miehillä 47,2 kuollutta 100 000:ta asukasta kohti, kun naisilla se oli 9,1 kuollutta 100 000:ta asukasta kohti. Tarkasteltaessa pelkästään miesten ja naisten osuuksien välistä suhdetta todetaan, että Puolassa miesten kuolleisuus oli 7,0 kertaa suurempi kuin naisten. Pienin sukupuolten välinen ero oli Espanjassa, Suomessa, Tanskassa, Luxemburgissa, Belgiassa, Ruotsissa ja Alankomaissa, joissa miesten kuolleisuus itsemurhaan oli enintään 3,1-kertainen naisiin verrattuna.

Kuvio 5: Kuolleisuus itsemurhiin – vakioitu kuolleisuusluku, 2017
(100 000:ta asukasta kohti)
Lähde: Eurostat (hlth_cd_asdr2)

Alle 65-vuotiaiden kuolemansyyt vuonna 2017

Alle 65-vuotiaiden yleisimmät kuolemansyyt olivat hiukan erilaiset kuin koko väestöllä (ks. taulukko 2). Tämän ikäryhmän yleisin kuolemansyy oli syöpä – keskimäärin 77,3 kuollutta 100 000:ta asukasta kohti EU-27-maissa vuonna 2016 – ja sen jälkeen verenkiertoelinten sairaudet (44,8 kuolemaa 100 000:ta asukasta kohti). Toisin kuin koko väestöllä alle 65-vuotiailla hengityselinten sairaudet eivät olleet kolmen yleisimmän kuolemansyyn joukossa: kuolleisuus hengityselinten sairauksiin oli paitsi alhaisempi kuin kuolleisuus syöpään ja verenkiertoelinten sairauksiin myös alhaisempi kuin kuolleisuus ruuansulatusjärjestelmän sairauksiin (ei käy ilmi taulukosta 2), onnettomuuksiin (vain liikenneonnettomuudet käyvät ilmi taulukosta 2) ja itsemurhiin.

Taulukko 2: Alle 65-vuotiaiden merkittävimmät kuolemansyyt vuonna 2017
(vakioidut kuolleisuusluvut 100 000:ta asukasta kohti)
Lähde: Eurostat (hlth_cd_asdr2)

EU-27-maissa alle 65-vuotiaiden kuolleisuusluvut laskivat vuosina 2006–2016 kunkin sellaisen kuviossa 6 esitetyn yleisimmän kuolemansyyn osalta, joista on käytettävissä aikasarja. Laskua tapahtui tarkastelujaksolla erityisesti liikenneonnettomuuksien (44,6 %) ja iskeemisten sydänsairauksien (32,7 %) kohdalla.

Kuvio 6: Kuolemansyyt – vakioitu kuolleisuusluku 100 000:ta alle 65-vuotiasta asukasta kohti, EU-27, 2006–2016
(2006 = 100)
Lähde: Eurostat (hlth_cd_asdr) ja (hlth_cd_asdr2)

Taulukoiden ja kaavioiden lähdetiedot

Causes of death: tables and figures (englanniksi)

Tietolähteet

Kuolemansyytilastot perustuvat kahteen lähteeseen eli kuolintodistusten sisältämiin lääketieteellisiin tietoihin, joita voidaan käyttää kuolemansyyn vahvistamisessa, ja WHO:n kansainvälisen tautiluokituksen (ICD) mukaiseen kuolemansyyluokitukseen. Kaikkien kuolemien osalta määritetään perimmäinen kuolemansyy eli ’tauti tai vamma, joka käynnistää kuolemaan suoraan johtavan sairastelujakson, tai tapaturma tai väkivalta, joka johtaa kuolettavaan loukkaantumiseen’ (maailman terveyskokouksen (englanniksi) hyväksymä määritelmä).

Tilastojen kelpoisuus ja luotettavuus (validiteetti ja reliabiliteetti) riippuvat jossakin määrin todistuksen antavien lääkäreiden toimittamien tietojen laadusta. Epätarkkuutta voi esiintyä esimerkiksi seuraavista syistä:

virheet kuolintodistuksen laadinnassa
lääketieteelliseen diagnoosiin liittyvät ongelmat
pääasiallisen kuolemansyyn valinta
kuolemansyyn luokitus.

Joskus henkilön kuolemansyy voi olla epäselvä. Kuolintodistuksen lääketieteellisten tietojen pitäisi sisältää paitsi tiedot kuolemaan johtaneesta sairaudesta myös tapahtumaketju, joka liittyy kuolleen henkilön sairastamiseen. Siinä voisi olla tietoja myös sellaisista terveystekijöistä, jotka eivät liittyneet kuolemaan johtaneeseen sairauteen mutta jotka saattoivat vaikuttaa epäsuotuisasti sairauden etenemiseen ja siten myötävaikuttaa henkilön kuolemaan. Koska väestön elinajan odote kasvaa ja sairastuvuudessa tapahtuu muutoksia, joskus katsotaan, että yhden ainoan sairauden kirjaaminen kuolemansyyksi vaikuttaa epärealistiselta. Vain yhden mahdollisen kuolemansyyn valinta suurimmalle osalle 65-vuotiaista ja sitä vanhemmista saattaa olla harhaanjohtavaa. Tämän takia jotkin EU:n jäsenvaltiot ovat alkaneet harkita useamman kuolemansyyluokan käyttöä. Eurostat on tukenut EU:n jäsenvaltioita niiden pyrkimyksissä kehittää yhteinen automaattinen luokitusjärjestelmä IRIS kuolemansyitä koskevien tietojen vertailukelpoisuuden parantamiseksi Euroopassa.

Tarkistettu Euroopan vakioväestö

Tiettyjen kuolemansyiden aiheuttamien kuolemien määrä voidaan ilmoittaa suhteessa väestön määrään. (Yleisen kuolleisuusluvun sijaan) voidaan laskea vakioitu kuolleisuusluku, joka ei riipu väestön ikä- ja sukupuolirakenteesta. Tällaista menettelyä on järkevä käyttää, koska monien kuolemansyiden esiintyvyys vaihtelee merkittävästi iän ja sukupuolen mukaan, jolloin vakioiminen helpottaa määrien vertailua sekä ajan mittaan että maiden välillä.

Yleisten kuolleisuuslukujen vakioimisessa käytetty Euroopan vakioväestö oli peräisin vuodelta 1976, minkä vuoksi sitä oli tarpeen mukauttaa 1970-luvun puolivälin jälkeen EU:n väestön ikärakenteessa tapahtuneiden muutosten huomioon ottamiseksi. Jäsenvaltiot määrittivät tarkistetun Euroopan vakioväestön (englanniksi), joka sisältää Kroatiaa lukuun ottamatta kaikki 27 EU:n jäsenvaltiota sekä Yhdistyneen kuningaskunnan ja EFTA-maat. Se perustuu vuonna 2010 kaudeksi 2011–2030 tehtyihin väestöennusteisiin ja on ollut käytössä kesästä 2013 alkaen.

Tämän artikkelin taulukoissa käytetään seuraavia merkintöjä:

Arvo kursivoitu	data-arvo on ennuste, väliaikainen tai arvio ja saattaa siksi muuttua;
:	arvo ei ole saatavilla tai se on luottamuksellinen tai epäluotettava.

Taustaa

Kuolemansyytilastoista – jotka kuuluvat vanhimpiin käytettävissä oleviin lääketieteellisiin tilastoihin – saadaan tietoa kuolemansyyn kehityksestä ajan mittaan sekä maiden välisistä eroista. Niillä on suuri merkitys EU:n väestön terveydentilaan liittyvässä yleisessä tietojärjestelmässä. Niitä voidaan käyttää sen määrittämiseen, mitkä ehkäisevät ja parantavat lääketieteelliset toimenpiteet ja tutkimusinvestoinnit voisivat lisätä väestön elinajan odotetta.

Koska sairastuvuudesta ei ole käytettävissä kattavia eurooppalaisia tilastoja, kuolemansyytä koskevia tietoja käytetään usein EU:n terveysjärjestelmien arvioinnissa. Niitä voidaan hyödyntää myös näyttöön perustuvassa terveyspolitiikassa.

EU edistää kokonaisvaltaista lähestymistapaa merkittävien ja kroonisten sairauksien torjuntaan toteuttamalla riskitekijöihin liittyviä integroituja toimia koko sektorilla ja tukemalla terveysjärjestelmiä ennaltaehkäisyn ja valvonnan tehostamisessa muun muassa seuraavin keinoin:

laaditaan kansalliset tilastot mahdollisimman luotettaviksi ja vertailukelpoisiksi, jolloin toimien tehokkuus käy niistä hyvin ilmi
tuetaan tautien ehkäisy- ja valistuskampanjoita, jotka suunnataan erityisesti riskiryhmille
yhdistetään järjestelmällisesti poliittisia ja käytännön toimia, joilla vähennetään terveysasioihin liittyvää epätasa-arvoa
luodaan tiettyihin tauteihin, kuten syöpään, liittyviä kumppanuuksia.