Archive:Tietoyhteiskuntaa koskevat tilastot – Kotitaloudet ja yksityishenkilöt

This article is outdated and has been archived on 01/09/2017 - for recent information on this topic see the article Digital economy and society statistics - households and individuals .

Tilastotiedot poimittu kesäkuulta 2015. Tuoreimmat tilastotiedot: Lisää Eurostat-tietoa, Keskeiset taulukot ja Tietokanta. Seuraava suunniteltu päivitys: kesäkuu 2017.

Kuvio 1: Kotitalouksien internet-yhteydet ja internet-laajakaistayhteydet, EU-28, 2007–2014
(% kaikista kotitalouksista)
Lähde: Eurostat (isoc_pibi_hiac) ja (isoc_pibi_hba)

Kuvio 2: Kotitalouksien internet-yhteydet, 2009 ja 2014
(% kaikista kotitalouksista)
Lähde: Eurostat (isoc_ci_in_h)

Kuvio 3: Kotitalouksien internet-yhteydet tulokvartiilin mukaan, 2014 (¹)
(% kaikista kotitalouksista)
Lähde: Eurostat (isoc_bde15b_h)

Kuvio 4: Internetin käyttötiheys, 2014
(% 16–74-vuotiaista)
Lähde: Eurostat (isoc_ci_ifp_iu) ja (isoc_ci_ifp_fu)

Kuvio 5: Internetiä muualla kuin kotona tai työpaikalla käyttäneet, 2012 ja 2014 (¹)
(% 16–74-vuotiaista)
Lähde: Eurostat (isoc_cimobi_dev)

Kuvio 6: Internetiä sosiaalisiin verkostoihin osallistumiseen käyttäneet, 2014
(% 16–74-vuotiaista)
Lähde: Eurostat (isoc_bde15cua)

Kuvio 7: Internetin käyttö tiedostojen tallentamiseen ja jakamiseen, 2014 (¹)
(% 16–74-vuotiaista)
Lähde: Eurostat (isoc_cicci_use)

Kuvio 8: Tutkimusta edeltäneiden 12 kuukauden aikana tavaroita tai palveluja yksityiseen käyttöön internetistä tilanneet, 2012 ja 2014
(% 16–74-vuotiaista)
Lähde: Eurostat (isoc_ec_ibuy)

Tässä artikkelissa esitetään tietoyhteiskunnan monia eri osa-alueita koskevat viimeisimmät tilastotiedot Euroopan unionissa (EU). Siinä keskitytään tieto- ja viestintätekniikan saatavuuteen ja siihen, miten yksityishenkilöt ja kotitaloudet sitä käyttävät. Tietoyhteiskunnan kehittymistä pidetään elintärkeänä yhteiskunnan ja EU:n talouden vaatimusten täyttämiseksi.

Tieto- ja viestintätekniikka vaikuttaa ihmisten arkipäivään monella tavalla sekä työpaikalla että kotona esimerkiksi viestinnän ja verkkokaupan kautta. EU:n toiminta tällä alalla ulottuu kokonaisia sektoreita, kuten verkkokauppaa, koskevasta sääntelystä pyrkimyksiin suojella ihmisten yksityisyyttä.

Tärkeimmät tilastolliset tulokset

Internet-yhteydet

Tieto- ja viestintätekniikka on levinnyt suuren yleisön pariin. Sitä on saatavilla helposti ja kohtuuhintaan. Yksi raja rikkoutui vuonna 2007, jolloin suurimmalla osalla (55 %) EU-28:n kotitalouksista oli internet-yhteys. Osuus on kasvanut jatkuvasti, ja se oli 81 % vuonna 2014; pelkästään vuodesta 2013 osuus kasvoi 2 prosenttiyksiköllä.

Laajalle levinnyt ja kohtuuhintainen laajakaista on yksi keino edistää osaamiseen ja tietoon perustuvaa yhteiskuntaa. Laajakaista oli kaikissa jäsenvaltioissa selvästi yleisin tapa käyttää internetiä. Vuonna 2014 78 %:lla EU-28:n kotitalouksista oli käytössään laajakaista. Määrä on kasvanut 36 prosenttiyksikköä vuodesta 2007 (kuvio 1).

Eniten kotitalouksia, joilla oli internet-yhteys, oli vuonna 2014 Luxemburgissa ja Alankomaissa (96 %) (kuvio 2). Myös Tanskassa, Suomessa, Ruotsissa ja Yhdistyneessä kuningaskunnassa vähintään yhdeksällä kymmenestä kotitaloudesta oli internet-yhteys. EU:n jäsenvaltioista vähiten internet-yhteyksiä tilastoitiin Bulgariassa (57 %). Sielläkin kotitalouksien internet-yhteyksien määrä kasvoi nopeasti, peräti 27 prosenttiyksiköllä vuosien 2009 ja 2014 välillä. EU:n jäsenvaltioista ainoastaan Kreikassa määrä kasvoi enemmän (28 prosenttiyksikköä). Turkissa kasvu oli vielä suurempi, 30 prosenttiyksikköä. Myös Tšekissä, Romaniassa, Virossa, Espanjassa, Unkarissa ja Italiassa kasvu oli yli 20 prosenttiyksikköä kyseisenä ajanjaksona. Kasvu oli sen sijaan odotetusti varsin vähäistä monissa sellaisissa jäsenvaltioissa, joissa markkinat olivat jo lähes kyllästetyt, kuten Ruotsissa ja Alankomaissa. Tosin toiseksi alhaisin kasvu (6 prosenttiyksikköä) kirjattiin Liettuassa, jossa internet-yhteyksiä oli verrattain vähän (66 % vuonna 2014).

Kuviosta 3 käy ilmi, että kotitalouden tulotaso voi vaikuttaa sen internet-yhteyden tasoon. EU-28:ssa sellaisten kotitalouksien osuus, joilla oli internet-yhteys, vaihteli vuonna 2014 ensimmäisen tulokvartiilin (ne 25 % kotitalouksista, joilla oli alhaisimmat tulot) 60 %:sta – nousten toisessa ja kolmannessa tulokvartiilissa – neljännen tulokvartiilin (ne 25 % kotitalouksista, joilla oli suurimmat tulot) 97 %:iin. Kaikissa EU:n jäsenvaltioissa tämä peruskuvio oli sama eli ensimmäisessä tulokvartiilissa kirjattiin vähiten internet-yhteyksiä, määrä nousi toisessa ja kolmannessa tulokvartiilissa ja oli suurin neljännessä tulokvartiilissa. Odotetusti niissä jäsenvaltioissa, joissa kotitalouksilla oli eniten internet-yhteyksiä, tulokvartiilien väliset erot olivat suhteellisen pienet. Sen sijaan suuremmat erot kirjattiin yleensä niissä jäsenvaltioissa, joissa kotitalouksilla oli harvemmin internet-yhteys, nimittäin eteläisissä ja itäisissä EU:n jäsenvaltioissa sekä Baltian maissa.

Internet-yhteyksien määrä vaihteli jäsenvaltioiden välillä neljännen tulokvartiilin kotitalouksien osalta suhteellisen vähän Bulgarian 93 %:sta Luxemburgin 100 %:iin. Tämän vaihteluvälin alapuolelle jäivät ainoastaan Italia (90 %, vuoden 2013 tiedot) ja Romania (85 %). Ensimmäisen tulokvartiilin kotitalouksien osalta internet-yhteyksien määrässä esiintyi huomattavasti enemmän vaihtelua Romanian ja Liettuan 29 %:sta Luxemburgin ja Alankomaiden 89 %:iin Bulgarian jäädessä tämän vaihteluvälin alapuolelle (15 %).

Internetin käyttö

Vuoden 2014 alussa EU-28:ssa hiukan yli kolme neljännestä (78 %) 16–74-vuotiaasta käytti internetiä (vähintään kerran tutkimusta edeltäneiden kolmen kuukauden aikana). Tanskassa, Luxemburgissa, Alankomaissa, Ruotsissa, Suomessa ja Yhdistyneessä kuningaskunnassa vähintään yhdeksän kymmenestä käytti internetiä. Sen sijaan Portugalissa, Kreikassa, Italiassa, Bulgariassa ja Romaniassa internetiä käytti alle kaksi kolmannesta 16–74-vuotiaista.

Vuonna 2014 EU-28:n väestöstä 18 % ei ollut koskaan käyttänyt internetiä. Määrä väheni 2 prosenttiyksikköä edellisestä vuodesta ja oli 30 % alhaisempi kuin vuonna 2009. Digitaalistrategiassa tavoitteeksi on asetettu enintään 15 % vuonna 2015.

Vuonna 2014 lähes kaksi kolmannesta (65 %) yksityishenkilöistä käytti internetiä päivittäin (kuvio 4) ja lisäksi 10 % käytti internetiä vähintään kerran viikossa (mutta ei päivittäin). 75 % käytti internetiä säännöllisesti (vähintään viikoittain). Digitaalistrategian tavoite (vuodelle 2015) tältä osin oli 75 % eli tavoite saavutettiin vuosi etuajassa. EU:n internetin käyttäjien tarkastelusta käy ilmi, että päivittäisten käyttäjien osuus vaihteli Romanian 60 %:sta ja Tšekin ja Puolan 76 %:sta Alankomaiden 90 %:iin, Luxemburgin 92 %:iin ja Italian 94 %:iin. Suuri osa internetin käyttäjistä käytti internetiä päivittäin myös Norjassa (93 %) ja Islannissa (95 %).

Kuviossa 5 tarkastellaan internetin käyttöä liikkeellä oltaessa eli muualla kuin kotona tai työpaikalla kannettavalta tietokoneelta tai kämmenlaitteelta mobiili- tai langattoman yhteyden kautta. Kuviossa vertaillaan vuoden 2012, jolloin EU-28:ssa 36 % 16–74-vuotiaista käytti mobiililaitetta internet-yhteyden muodostamiseen, ja vuoden 2014 tietoja, jolloin luku oli noussut jo 51 %:iin. Yleisimmät internet-yhteyden muodostamisessa käytetyt mobiililaitteet olivat älypuhelimet, kannettavat tietokoneet, sylimikrot, minikannettavat ja tabletit. Mobiililaitteilla internetiä käytettiin vuonna 2014 eniten Ruotsissa, Tanskassa ja Yhdistyneessä kuningaskunnassa, joissa noin kolme neljännestä 16–74-vuotiaista käytti internetiä liikkuessaan. Sen sijaan Bulgariassa, Romaniassa ja Italiassa vain noin neljännes käytti internetiä muualla kuin kotona tai työpaikalla.

Osallistuminen sosiaalisiin verkostoihin oli yksi yleisimmistä verkossa toteutetuista toiminnoista EU-28:ssa vuonna 2014. Lähes puolet (46 %) 16–74-vuotiaista käytti internetiä sosiaaliseen verkostoitumiseen käyttämällä esimerkiksi Facebook- tai Twitter-palveluja.

Tanskassa, Ruotsissa, Unkarissa, Luxemburgissa ja Yhdistyneessä kuningaskunnassa vähintään kuusi kymmenestä käytti verkkoyhteisöpalveluja. Näin oli myös Islannissa ja Norjassa; Alankomaissa osuus oli hiukan pienempi (59 %). Asteikon toisessa päässä oli neljä EU:n jäsenvaltiota (Ranska, Puola, Italia ja Romania), jossa vähemmän kuin neljä kymmenestä käytti mainittuja palveluja. Näin oli myös Turkissa.

Pilvipalvelujen käyttö tiedostojen tallentamiseen ja jakamiseen

Pilvipalveluteknologian avulla käyttäjät voivat tallentaa tiedostoja tai käyttää ohjelmia internetissä sijaitsevalla palvelimella. Pilvipalvelut ovat varsin uusi ilmiö verrattuna sovelluksiin, joita käytetään sosiaaliseen verkostoitumiseen, musiikin kuunteluun tai elokuvien katselemiseen. Pilvipalvelujen käytön mittaamisessa yksi suurimmista ongelmista on selkeän eron tekeminen niiden ja muiden verkkopalvelujen välille. Kuviossa 7 esitetään kaksi indikaattoria, joilla kuvataan sitä, miten yksityishenkilöt käyttävät pilvipalveluja tiedostojen tallentamisen ja jakamiseen. Vuonna 2014 EU-28:ssa yksi viidestä (21 %) 16–74-vuotiaasta tallensi tiedostoja internetiin eli käytti pilvipalveluja. Alankomaissa, Ruotsissa, Luxemburgissa, Yhdistyneessä kuningaskunnassa ja Tanskassa yli kolmannes yksityishenkilöistä tallensi tiedostoja internetiin, kun taas Liettuassa, Puolassa ja Romaniassa vastaavia palveluja käytti alle yksi kymmenestä.

Yksityiskohtaisemmista tuloksista käy ilmi, että tallentamista internetiin käytettiin harvemmin kuin muita tapoja jakaa tiedostoja sähköisesti (artikkeli yksityishenkilöiden internetistä ja pilvipalveluista). EU-28:n väestöstä 15 % käytti internetiä tiedostojen jakamiseen vuonna 2014. Suurempi osuus kuitenkin käytti siihen sähköpostisovelluksia (44 %), USB-tikkuja, DVD-levyjä tai Bluetoothia (30 %) taikka henkilökohtaisia verkkosivuja ja verkkoyhteisöpalveluja (28 %). Pilvipalvelujen käyttäjistä suurin osa piti hyvänä sitä, että tiedostoihin oli helppo päästä eri laitteilta ja eri paikoista. Huomattava osa ei kuitenkaan ollut vielä tietoinen pilvipalvelujen olemassa olosta vaikka olikin internetin käyttäjä. Pilvipalveluista tietoiset internetin käyttäjät taas olivat huolissaan turvallisuuteen ja yksityisyyteen liittyvistä seikoista, mikä esti heitä käyttämästä niitä.

Tavaroiden ja palvelujen tilaaminen

Internetistä tavaroita tai palveluja yksityiseen käyttöön tilanneiden osuus 16–74-vuotiaista on kasvanut EU-28:ssa ja oli vuonna 2014 50 %. Vuoteen 2012 verrattuna kasvua oli 6 prosenttiyksikköä (kuvio 8). Näin ollen tätä koskeva digitaalistrategian vuodelle 2015 asetettu 50 %:n tavoite saavutettiin vuosi etuajassa. Yhdistyneessä kuningaskunnassa, Tanskassa, Ruotsissa, Luxemburgissa, Alankomaissa, Saksassa ja Suomessa yli kaksi kolmannesta yksityishenkilöistä tilasi tavaroita tai palveluja internetistä, kun taas Italiassa ja Bulgariassa osuus oli vain yksi viidestä ja Bulgariassa ja Romaniassa yksi kymmenestä. Vuosien 2012 ja 2014 välillä suurin kasvu prosenttiyksiköissä kirjattiin Virossa, jossa osuus lisääntyi 26 prosenttiyksikköä vuoden 2012 23 %:sta 49 %:iin vuonna 2014. Seuraavaksi eniten osuus kasvoi EU:n jäsenvaltioista Tšekissä (11 prosenttiyksikköä). Islannissa kirjattiin 12 prosenttiyksikön kasvu.

Tietolähteet ja tietojen saatavuus

Internetiin ja muihin tieto- ja viestintätekniikan uusiin sovelluksiin liittyvät nopeat teknologiset muutokset asettavat haasteita tilastojen laatimiselle. Ala on kehittynyt huimasti ja tilastointivälineitä mukautetaan koko ajan tietoja koskevien uusien vaatimusten täyttämiseksi. Alan tilastoja arvioidaankin vuosittain käyttäjien tarpeiden ja teknologian nopean muutosvauhdin huomioon ottamiseksi.

Tämä lähestymistapa on nähtävissä Eurostatin kotitalouksien ja yksittäisten henkilöiden tieto- ja viestintäteknologian käyttötottumuksia koskevassa tutkimuksessa. Tällä vuotuisella tutkimuksella pyritään luomaan vertailukohde tieto- ja viestintätekniikkaan perustuvalle kehitykselle. Niissä paitsi seurataan ydinmuuttujien kehitystä ajan mittaan myös tarkastellaan syvällisemmin muita osa-alueita tiettynä aikana. Aiemmin tutkimuksissa keskityttiin internetiin pääsyä ja internet-yhteyksiä koskeviin kysymyksiin, mutta niitä on laajennettu kattamaan eri osa-alueita (kuten sähköinen hallinto ja verkkokauppa). Lisäksi tutkimukset jaotellaan sosioekonomisten perusteiden mukaan, joita ovat esimerkiksi alueellinen monimuotoisuus, sukupuoli, ikä, koulutus ja työllisyystilanne. Tutkimuksen kattavuutta mukautetaan myös eri teknologioiden osalta, jotta voidaan ottaa huomioon uudet tuoteryhmät ja tavat toimittaa viestintätekniikkaa loppukäyttäjille.

Soveltamisala ja määritelmä

Kotitalouksia koskeva tutkimus kattaa ne kotitaloudet, joiden jäsenistä vähintään yksi on 16–74-vuotias. Kotitalouksien internet-yhteydellä tarkoitetaan niiden kotitalouksien osuutta, joilla on internet-yhteys, jota kuka tahansa kotitalouden jäsen voi tarvittaessa käyttää kotoa käsin vaikka vain lähettääkseen sähköpostia.

Internetin käyttäjäksi määritellään kaikki 16–74-vuotiaat, jotka olivat käyttäneet internetiä tutkimusta edeltäneiden kolmen kuukauden aikana. Säännöllisiä internetin käyttäjiä ovat käyttäjät, jotka olivat käyttäneet internetiä keskimäärin vähintään kerran viikossa tutkimusta edeltäneiden kolmen kuukauden aikana.

Viitekausi oli vuoden 2014 ensimmäinen neljännes; useimmissa maissa tutkimus tehtiin toisen neljänneksen aikana. Vuoden 2014 tutkimukseen sisältyi lisäkysymyksiä pilvipalveluista ja vuoden 2012 tutkimukseen mobiili-internetin käytöstä.

Useimmiten kiinteä internet-yhteys oli laajakaistayhteys tai valintayhteys tavallisen tai ISDN-puhelimen kautta. Laajakaista sisältää digitaalisen liittymän (DSL), ja sen käyttämän teknologian tiedonsiirtonopeus on suuri. Laajakaistaksi määriteltävän yhteyden tiedonsiirtonopeus on suurempi kuin ISDN:n eli vähintään 144 kbit/s. Kotona internetiä käytetään pääasiassa pöytäkoneilla ja kannettavilla tietokoneilla.

Mobiili-internetin käyttö määritellään internetin käytöksi kannettavalla tietokoneella tai kämmenlaitteella matkapuhelinverkon tai langattoman yhteyden kautta muualla kuin kotona tai työpaikalla.

Pilvipalvelut tarjoavat talletustilaa internetissä tiedostojen tallentamista varten, ja niihin voi liittyä mahdollisuus jakaa tai editoida ladattuja tiedostoja. Kotitalouksien ja yksittäisten henkilöiden tieto- ja viestintäteknologian käyttötottumuksia koskevassa tutkimuksessa tarkasteltiin pilvipalvelujen käyttöä yksityistarkoituksiin.

Yksityishenkilöiden tavara- ja palvelutilauksilla viitataan tutkimusta edeltäneiden 12 kuukauden aikana tehtyihin tilauksiin, ja ne sisältävät myös vahvistetut majoitus- tai matkavaraukset, sijoitushankinnat, televiestintäpalvelut, videopelit ja ohjelmistot sekä internetin tietopalvelut, joista maksetaan suoraan. Mukaan ei lasketa internetistä saatavia maksuttomia tavaroita ja palveluja. Erikseen sähköpostilla, tekstiviestillä tai multimediaviestillä tehdyt tilaukset eivät myöskään kuulu ryhmään.

Taustaa

Laajakaistatekniikalla on suuri merkitys mitattaessa internetiin pääsyä ja internetin käyttöä. Sen avulla voidaan siirtää nopeasti suuria tietomääriä ja pitää yhteys auki. Laajakaistan käyttöönotto on keskeinen indikaattori tieto- ja viestintätekniikkaa koskevassa poliittisessa päätöksenteossa. Laajalle levinnyt internetin laajakaistakäyttö on olennainen edellytys tasokkaampien internet-palvelujen (kuten verkkokaupan, sähköisen hallinnon ja verkko-oppimisen kehittämiselle. Laajakaistatekniikka saatetaan käyttäjien ulottuville yleensä digitaalisten liittymien kautta. Tosin muutkin vaihtoehdot (kaapelit, satelliitit, kuituoptiikka ja langattomat tilaajaliittymät) ovat leviämässä.

Toukokuussa 2010 Euroopan komissio antoi tiedonannon Euroopan digitaalistrategia (COM(2010) 245), jolla pyritään menestyvän digitaalitalouden luomiseen vuoteen 2020 mennessä. Digitaalistrategia on yksi älykästä, kestävää ja osallistavaa kasvua koskevan Eurooppa 2020 -strategian seitsemästä lippulaivahankkeesta. Siinä esitetään toimintatapoja ja toimenpiteitä digitaalisen aikakauden etujen maksimoimiseksi kaikilla yhteiskunnan ja talouden aloilla. Strategiassa on seitsemän toiminta-aluetta: digitaalisten yhtenäismarkkinoiden luominen, yhteentoimivuuden parantaminen, internetin luotettavuuden ja turvallisuuden lisääminen, paljon nykyistä nopeammat internet-liittymät, tutkimus- ja kehitysinvestointien lisääminen, digitaalisen lukutaidon ja osallisuuden edistäminen sekä tieto- ja viestintäteknologioiden hyödyntäminen ratkaistaessa ilmastonmuutoksen ja väestön ikääntymisen kaltaisia yhteiskunnallisia haasteita.

Vuonna 2012, Euroopan komissio antoi tiedonannon Pilvipalvelujen potentiaali käyttöön Euroopassa (COM(2012) 529). EU:n poliittiset intressit liittyvät erityisesti pilvipalvelujen nopean käyttöönoton mahdollistamiseen ja helpottamiseen kaikilla talouden aloilla. Pilvipalvelut ovat yksi strategisesti tärkeistä digitaaliteknologioista, joiden uskotaan edistävän tuottavuutta ja parantavan palveluja.

Toukokuussa 2015 Euroopan komissio hyväksyi digitaalisia sisämarkkinoita koskevan strategian (COM(2015) 192), joka on yksi sen tärkeimmistä painopisteistä. Strategia perustuu kolmeen pilariin:

parannetaan verkkotuotteiden ja -palvelujen saantia koko Euroopassa;
luodaan digitaaliverkoille ja -palveluille suotuisat olosuhteet;
varmistetaan, että Euroopan talous ja teollisuus hyödyntävät digitaalitalouden kasvupotentiaalin maksimaalisesti.